Kirjojen sidontaa

Valmiit kirjat kera pussukan.

Valmiit kirjat kera pussukan.

Kirjansidonta oli minulle tekniikkana aivan uusi. Olin aina ajatellut sen olevan aika pitkäveteistä eikä kovinkaan kiinnostavaa väkertelyä, mutta kurssin aikana innostuinkin siitä kovasti  ja huomasin tietämättäni keränneeni materiaaleja kirjojen sidontaa varten. Tekniikat (länsimainen ja japanilainen kirjansidonta) samoin kuin osa termeistä olivat minulle uusia, joten aikaa kului melko paljon pelkästään ohjeitten ymmärtämiseen ja termien selvittämiseen. Onneksi ei ole vain yhtä oikeaa tapaa sitoa kirjoja, vaan aina voi kehittää hieman omanlaisia sovelluksia.

Voisin opettaa koulussa kirjansidontaa esimerkiksi valinnaiskurssina, jolloin voitaisiin käydä läpi erilaisia sidontatekniikoita ja myös esimerkiksi valmistaa itse paperia kirjoja varten. Aiheen saisi helposti integroitua niin kuvaamataitoon kuin historiaankin. Kirjojen sitominen lähentelee minusta myös teknistä käsityötä kaikkine tarvikkeineen (puristimet, pihdit, naskalit jne).

Länsimaiseen tapaan sidottu kirja

Terenauhan valmistamista.

Terenauhan valmistamista.

Kuvallisia ja kirjallisia ohjeita länsimaisesta kirjansidonnasta oli helppo noudattaa, kunhan ensin tiesi, mitä esimerkiksi lumppupahvilla tarkoitetaan. Ensimmäisellä kirjansidontakerralla en ollut varma, millaisia materiaaleja olisi pitänyt olla mukana ja kuinka paljon, joten en oikein pääsyt työssä papereiden leikkaamista pidemmälle.

Kansien päällystämistä tukikankaalla "kluutatulla" kankaalla.

Kansien päällystämistä tukikankaalla ”kluutatulla” kankaalla.

Olen muuten ihan tyytyväinen ensimmäiseen kirjaani, mutta valitsin esilehtiin liian ohuen paperin. Ne rypistyivät hieman, kun liimasin kirjan kiinni kansiin. Päällystin kannet vanhalla tyynyliinakankaalla, jonka nurjalle puolelle silitin liimakankaan, jotta se olisi tukevampi ja liima ei tulisi läpi. Minulla ei ollut kaikkia kirjansidontaan vaadittuja työkaluja (esim. taittoluuta), mutta huomasin, että mattoveitsellä, viivottimella, naskalilla, pihdeillä ja jonkinlaisilla puristimilla pääsi jo pitkälle.

Japanilainen sidonta

japanilainenJapanilaisessa sidonnassa vaikeinta oli alkuun pääseminen. Se, että piti etsiä itse kaikki tieto, sillä en edes tiennyt, miltä japanilainen sidonta näyttää tai miten se poikkeaa länsimaisesta sidonnasta.

Halusin tehdä kaikista kirjoistani sellaisia, että niillä olisi jokin käyttötarkoitus. Päädyin tekemään japanilaisesti sidotusta kirjasta osoitekirjan ystävälleni. Yllätyin kuitenkin kirjaa tehdessäni, kuinka paksu siitä lopulta tuli. Olisin halunnut kansilehdistä hieman paksummat, etteivät ne ruttaantuisi niin helposti, mutta toisaalta tuollainen osoitekirja on kevyt ottaa esimerkiksi matkalle mukaan eikä haittaa, vaikka se vähän taittuisi muiden tavaroiden joukossa.

Kirjansivujen tasausta.

Kirjansivujen tasausta.

Naskalilla rei'itetty sivu sidontaa varten.

Naskalilla rei’itetty sivu sidontaa varten.

Perinteinen japanilainen sidontamalli.

Perinteinen japanilainen sidontamalli.

 

 

 

 

 

 

 

Ihastuin japanilaisessa sidonnassa se moniin kuviointimahdollisuuksiin ja siihen, kuinka paljon sitä voi soveltaa eri tavoin erilaisiin materiaaleihin. Hankalinta tässä työtavassa oli pitää kirjan sivut paikoillaan jaa saada tasattua ne saman kokoisiksi. Koulumaailmaa ajatellen japanilainen sidonta olisi työvaiheiden puolesta yksinkertaisin opettaa ja myös siitä hyvä, että siinä on eri vaikeusasteita esimerkiksi ompeluvaiheessa.

Oma sovellus: Neulakirja

Käytin omaan sovellukseeni huovutustyönä pieleen mennyttä pussukkaa. Kansilehtien lisäksi huovutin yhden silkkipaperilla koristellun sivun.

neulakirja

Kokeilin ensin sitoa kirjan satiininauhalla ja japanilaisella sidonnalla, mutta neulakirjan sivut olivat liian paksuja, että neula nauhoineen olisi mennyt siitä kunnolla läpi. Koitin tehdä naskalilla reiät valmiiksi, mutta ne sulkeutuivat heti, kun otin naskalin pois reiästä. Lopulta päädyin ompelemaan sivut yhteen ketjupistoin kaksinkertaisella helmilangalla, sillä 3-sivuisessa kirjassani ei ollut taitteita, että olisin voinut solmia kirjan länsimaiseen tapaan. Ompelin etukanteen napin ja takakanteen virkatun lenkin, että kirjan sivut pysyvät paremmin kiinni ja sitä on helpompi kuljettaa mukana.

 

Linkkivinkkejä:

Yksi vaihtoehto länsimaisesta kirjansidonnasta:
http://inspiratikka.blogspot.fi/2014/01/kuvitettu-ohje-kirjansidonta.html

Yksinkertainen japanilainen sidonta:
https://fi.pinterest.com/pin/94083079690226009/

Pinterest-taulu japanilaisesta kirjansidonnasta:
https://fi.pinterest.com/riidu/japanilainen-kirjansidonta/